sunnuntai 18.08.13
VOIhan keskeytys
Takana viikko ettei mitään ehditty tehdä yhdessä, ja Maia sai kotona hepulin jo siitä, että sitä vähän silitti. Tiesin ettei se ole hyvä lähtökohta kisoihin, mutta silti toivoin, että tyttönen tokoilisi edes suunnilleen järkevästi. Jos vaikka vähän leikittäisin kisapaikalla, että suurimmat energiat laskisi? Turha toivo.
Otin Maian hengaamaan pihalle jonkin aikaa ennen paikkamakuuta. Harjoittelin paluuta, eli että osaan palata koiran oikealle puolelle :D Sitten kehään. Paikkamakuupaikalle asti oli hyvä fiilis, ja kontakti pysyi siihen asti kun ryhmässä kysyttiin onko valmis. Maia alkoi katsella viereistä ja vaikka otti kontaktin takaisin, eikä mennyt taaskaan maahan ensimmäisellä käskyllä. Kävelin piiloon ja kuuntelin että taitaa kuulua piippailuja... ja kun lopulta palasin takasin, oli koira metrin verran edempänä muuta rivistöä. Mitä ihmettä!?! Oli haistellut ja minuutin kuluttua noussut seisomaan, kävellyt vähän eteenpäin, syönyt maasta jotain. Käynyt istumaan, ja vähän ennen ajan loppumista käynyt takaisin maahan. Nollahan siitä tulee... mutta pahempi on se, ettei tuosta kukaan päässyt huomauttamaan :( Treenasimme sitten kotona, että pitää pysyä paikalla vaikka jätin keksinpaloja Maian ympärille. Siinä ei tullut edes kiusausta yrittää...
Maia oli onnesta soikeana kun palasin viereen ja innoissaan lähdössä palkalle. Auton luona jätin tytön minuutin verran uuteen makuuseen ja katselin auton takaa. Maia joutsenkaulaili ohi menevien ihmisten ja koirien perään, mutta piti itsensä maassa. Siitä sitten palkkaa.
Yksilösuorituksiin päästiin / jouduttiin melkein heti. Tuija kuvaili, joten alla siitä näytettä.
Kehään meno oli taas ok fiiliksellä (en ottanutkaan siihen käskyä) mutta seuraamispaikalla alkoi kierrokset nousta. Ääntely alkoi alusta asti. Hektisyys näkyi ekassa käännöksessä vasempaan jossa kiersi mut takaa, ja askelsiirtymissä jotka ylireagoi. Kuten myös kaikki täyskäännökset (uutta). Paikkaa piti yllättävän hyvin loppusuoralle asti, jossa alkoi edistää. Seuraamisen jälkeen näin kuinka pienessä päässä kuplii, joten koitin rauhoittaa istumiseen. Ei auttanut.
Lähti hyvän oloisesti, mutta ei kuunnellut kunnolla ja jäi seisomaan :( Ja kierrokset nousi ennestään.
Luoksetuloon vaati kierroksistaan huolimatta toisen käskyn maahan, eikä sitten lähtenyt luokse ennen kuin toisella käskyllä. Ja juoksi läpi pysähtymisen. Ajattelin, että parempi keskeyttää kun vain tulisi suoritus jonka voi palkata kehästä poistumalla. Muutoin tulee taas kehäkokemus, että täällä voi tehdä mitä vaan...
Ruudun piti olla varma. Lähti kyllä hyvin, meni takareunasta yli. Ajattelin että saan korjattua oikeaan paikkaan, mutta ei mennyt ihan niin... Kävelyt lähti ok, mutta Maia karkasi ruudusta ennen aikojaan. Kerrankin olin fiksu; reagoin heti, komensin takaisin ruudun suuntaan. Ajattelin ottaa normaalin lopetuksen, mutta sivulletulossakin juoksi pitkäksi. Voihan päänuppi mitä siellä liikkuikaan...
Seuraavana hyppynouto: sikahelppoa. Malttoi odottaa, hyppäsi mennessä huonosti ja palautti vinoon, mutta sentään sinnepäin. Tähän keskeytin ja autolle palkkaa.
Hetki huilia, jonka jälkeen tein muutaman topin autoilla - toimi ok. Parkkistreenaus ei nostanut kierroksia ollenkaan samalla tavalla kuin kehässä olo.
Ensi viikon kisoja varten pitää koittaa purkaa energiaa. Vaikkapa kisatreeni joka päivä, vähän jälkeä, esineruutua, ... mitä tahansa, kunhan tekemistä on riittävästi.
VOIhan keskeytys
Takana viikko ettei mitään ehditty tehdä yhdessä, ja Maia sai kotona hepulin jo siitä, että sitä vähän silitti. Tiesin ettei se ole hyvä lähtökohta kisoihin, mutta silti toivoin, että tyttönen tokoilisi edes suunnilleen järkevästi. Jos vaikka vähän leikittäisin kisapaikalla, että suurimmat energiat laskisi? Turha toivo.
Otin Maian hengaamaan pihalle jonkin aikaa ennen paikkamakuuta. Harjoittelin paluuta, eli että osaan palata koiran oikealle puolelle :D Sitten kehään. Paikkamakuupaikalle asti oli hyvä fiilis, ja kontakti pysyi siihen asti kun ryhmässä kysyttiin onko valmis. Maia alkoi katsella viereistä ja vaikka otti kontaktin takaisin, eikä mennyt taaskaan maahan ensimmäisellä käskyllä. Kävelin piiloon ja kuuntelin että taitaa kuulua piippailuja... ja kun lopulta palasin takasin, oli koira metrin verran edempänä muuta rivistöä. Mitä ihmettä!?! Oli haistellut ja minuutin kuluttua noussut seisomaan, kävellyt vähän eteenpäin, syönyt maasta jotain. Käynyt istumaan, ja vähän ennen ajan loppumista käynyt takaisin maahan. Nollahan siitä tulee... mutta pahempi on se, ettei tuosta kukaan päässyt huomauttamaan :( Treenasimme sitten kotona, että pitää pysyä paikalla vaikka jätin keksinpaloja Maian ympärille. Siinä ei tullut edes kiusausta yrittää...
Maia oli onnesta soikeana kun palasin viereen ja innoissaan lähdössä palkalle. Auton luona jätin tytön minuutin verran uuteen makuuseen ja katselin auton takaa. Maia joutsenkaulaili ohi menevien ihmisten ja koirien perään, mutta piti itsensä maassa. Siitä sitten palkkaa.
Yksilösuorituksiin päästiin / jouduttiin melkein heti. Tuija kuvaili, joten alla siitä näytettä.
Kehään meno oli taas ok fiiliksellä (en ottanutkaan siihen käskyä) mutta seuraamispaikalla alkoi kierrokset nousta. Ääntely alkoi alusta asti. Hektisyys näkyi ekassa käännöksessä vasempaan jossa kiersi mut takaa, ja askelsiirtymissä jotka ylireagoi. Kuten myös kaikki täyskäännökset (uutta). Paikkaa piti yllättävän hyvin loppusuoralle asti, jossa alkoi edistää. Seuraamisen jälkeen näin kuinka pienessä päässä kuplii, joten koitin rauhoittaa istumiseen. Ei auttanut.
Lähti hyvän oloisesti, mutta ei kuunnellut kunnolla ja jäi seisomaan :( Ja kierrokset nousi ennestään.
Luoksetuloon vaati kierroksistaan huolimatta toisen käskyn maahan, eikä sitten lähtenyt luokse ennen kuin toisella käskyllä. Ja juoksi läpi pysähtymisen. Ajattelin, että parempi keskeyttää kun vain tulisi suoritus jonka voi palkata kehästä poistumalla. Muutoin tulee taas kehäkokemus, että täällä voi tehdä mitä vaan...
Ruudun piti olla varma. Lähti kyllä hyvin, meni takareunasta yli. Ajattelin että saan korjattua oikeaan paikkaan, mutta ei mennyt ihan niin... Kävelyt lähti ok, mutta Maia karkasi ruudusta ennen aikojaan. Kerrankin olin fiksu; reagoin heti, komensin takaisin ruudun suuntaan. Ajattelin ottaa normaalin lopetuksen, mutta sivulletulossakin juoksi pitkäksi. Voihan päänuppi mitä siellä liikkuikaan...
Seuraavana hyppynouto: sikahelppoa. Malttoi odottaa, hyppäsi mennessä huonosti ja palautti vinoon, mutta sentään sinnepäin. Tähän keskeytin ja autolle palkkaa.
Hetki huilia, jonka jälkeen tein muutaman topin autoilla - toimi ok. Parkkistreenaus ei nostanut kierroksia ollenkaan samalla tavalla kuin kehässä olo.
Ensi viikon kisoja varten pitää koittaa purkaa energiaa. Vaikkapa kisatreeni joka päivä, vähän jälkeä, esineruutua, ... mitä tahansa, kunhan tekemistä on riittävästi.